Pääkirjoitus

 

PSYKOLOGIA-LEHTI JA PERHATEEMA

 

Psykologia-lehden ensimmäinen vuosikerta julkaistiin vuonna 1966. Lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa ja päätoimittajana oli Kullervo Rainio. Ensi vuonna tulee täyteen 40 vuotta lehden historiaa. Lehden merkitys on suuri ja ilman sitä jäisi psykologisen tiedonvälityksen kenttään ammottava aukko. Onhan kyseessä ainoa Suomessa julkaistava tieteellinen psykologinen aikakauslehti. Mielestäni tieteellisen tutkimuksen, ja siihen perustuvan keskustelun, tulisi olla kaikkien asiasta kiinnostuneiden lukijoiden ulottuvilla. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tutkimustulosten vaikuttavuus kuuluvat yliopiston tehtäviin, tutkimuksen ja opetuksen lisäksi.

Psykologia-lehden käytäntönä on pitkään ollut kirjoitusten jaottelu artikkeleihin, tutkimusselosteisiin ja katsauksiin. Myös nämä kirjoituskategoriat ovat välillä muuttuneet vuosikymmenien varrella. Tästä lähtien artikkelien luokassa julkaistaan muun muassa empiirisiä ja menetelmällisiä tutkimusselosteita, laajempaan teoreettiseen pohdintaan kytkeytyviä empiirisiä artikkeleita ja katsausartikkeleita. Ne ovat arvioinnin läpikäytyään laitosten tulospisteissä ja kirjastojen julkaisujen tilastointiluokituksissa samalla viivalla kuin kansainvälisten julkaisujen artikkelit. On syytä kuitenkin muistaa, että arviointikäytäntö ei ole se kaikkein tärkein asia, vaan sisällöllisesti mielenkiintoiset kirjoitukset. Esimerkiksi teoreettisessa fysiikassa on siirrytty kaiken uuden julkaisemiseen ajan tasalla internetissä. Avoin arviointi ja viittaukset määrittävät uuden kirjoituksen aseman.

Lehden puolesta toivomme, että psykologian ja lähitieteiden alalla toimivat ihmiset innostuisivat artikkeleiden lisäksi ottamaan kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin yhteiskunnassa ja tieteessä. Nämä vapaamuotoisemmat esitelmät, keskustelupuheenvuorot ja aikalaisanalyysit julkaistaan toimituksen arvion perusteella. Lectio praecursoriat julkaisemme edelleen omana osastonaan. Myös kirja-arvosteluilla ja toimituksen palstalla on edelleen oma vakiintunut paikkansa, vaikkakin jälkimmäisellä on uusi nimi.

Päätoimittajana otan myös hyvin mielelläni vastaan kaikkea lehteä koskevaa palautetta.

Tämän lehden perheteema on jatkoa jo tutuksi tulleille Psykologia-lehden teemanumeroille. Erikoisnumeroiden on todettu olevan hyvä keino herättää kunkin erityisalan ihmiset kirjoittamaan suomalaiselle lukijakunnalle. Näin myös lukijat pääsevät tutustumaan laajemmin johonkin kiinnostavaan tutkimusalueeseen yksien kansien välistä. Toimituksessa pohdimme ja suunnittelemme muun muassa uusiin tutkimusmenetelmiin (ks. ilmoitus sivulla xxx), terveyteen, työhön ja organisaatioihin, sukupuolitutkimukseen, vanhenemiseen ja evoluutioon keskittyviä erikoisnumeroita.

Perhettä tarkastellaan tässä numerossa monista eri näkökulmista. Perheteemaa on tänä vuonna mieleenpainuvasti käsitelty myös dokumenttielokuvan keinoin. Visa Koiso-Kanttilan ohjaama subjektiivinen dokumenttielokuva Isältä pojalle kertoo suomalaisesta perheestä yhden suvun kautta, sukupolvien eroista neljässä miespolvessa. Siinä käsitellään koskettavasti lapsen ja vanhemman muistojen ristiriitaa sekä kasvatustapojen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Miten arvot, normit ja tavat siirtyvät isiltä pojille? Kuinka paljon toistamme näitä malleja, ja miten työlästä on kielteisinä koetuista malleista irtautuminen?

Viime kädessä dokumentissa on kysymys kasvattamiseen liittyvästä vallankäytöstä. Vastausta haetaan siihen, onko kohtaaminen ymmärryksen ja anteeksiannon merkeissä mahdollista? Miehisissä kasvatusnormeissa kummittelevat taustalla sotakokemukset ja tunneherkkyyden tukahduttaminen. Dokumentissa haetaan selityksiä suku- ja perhepulmiin myös historiallisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä.

Kiitokset Raija-Leena Punamäelle perhenumeron artikkelien kokoamisesta. Toivotan mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä hetkiä perheteeman parissa ja oikein miellyttävää kesää.

 

Helsingissä 11.5.2004

 

Jukka Tontti

jukka.tontti@helsinki.fi